Pakko olla Linkedinissä!

Linkedin: Työnhaku ja urakehitys, osa 1

700 000 suomalaista on Linkedinissä, mutta onko siitä hyötyä?

 

Tein lyhyen ja täysin epätieteellisen tutkimuksen Linkedinin käytöstä työnhaussa ja urakehityksessä. Toisin sanoen selasin sekalaisen määrän Linkedin profiileita, joissa henkilö ilmoitti hakevansa uusia haasteita yms. Tässä muutamia havaintojani ja parannusehdotuksia.

Kuvat: Kuvien taso oli parantunut huomattavasti siitä, mitä muistin takavuosilta. Nyt löytyi jo hyvin paljon asiallisia kuvia. Monissa hyvissäkin kuvissa oli kuitenkin sellainen ongelma, että henkilön ilme ja olemus oli kuin Neuvostoliiton rajatarkastuspisteellä Leningradiin mentäessä. Vakavuudella ei ollut mitään rajaa.

Ratkaisu: Onnistunut kuva on tärkeä. Kuvan pitää esittää henkilöä sellaisena kuin potentiaalinen työntarjoaja haluaisi hänet nähdä. Esimerkiksi sellainen ominaisuus kuin hymy ei ole pelleilyä vaan intuitiivinen signaali siitä, että henkilö on helposti lähestyttävissä ja haluaa kontaktia muihin ihmisiin. Hyvän kuvan merkitystä ei saa aliarvioida!

Summary: Useilla henkilöillä Summary oli erinomainen kuvaus siitä, millainen on hyvä ihminen. Minusta on kuitenkin harhaa, että työnantajat hakisivat vain ”hyviä tyyppejä”. Kokemukseni mukaan haetaan ihmistä suorittamaan jotakin tehtävää tai projektia. Työmarkkinat ovat koventuneet siinä suhteessa, että nimenomainen osaaminen ja tuloksellinen työkokemus ovat ratkaisevia. Tämän lisäksi haetaan ehdottomasti myös hyvää tyyppiä, mutta tässä järjestyksessä.

Ratkaisu: Aloita yhteenvetosi sillä konkreettisella ja koetellulla osaamisella, jota sinulla on tarjota. Kerro mitä osaat ja sen jälkeen perustele osaamisesi hyvin lyhyesti (laajemmat perustelut voit esittää kohdassa Experience). Esimerkiksi: Vahva ERP migraatio-osaaja, 10+ aikataulussaan onnistunutta projektia jne.

Summary 2: Jos osaa kaikkea yhtä hyvin, ei osaa mitään erityisesti. Esimerkiksi jos jo yhteenvetotasolla esitellään yli 20 osaamisaluetta, jotka vaihtelevat yleisjohtamisesta myyntityön kautta henkilöstön kehittämiseen, aiheutetaan lukijalle epäuskoisuutta. Yleensä meillä kaikilla on alueita, joissa olemme hyviä sekä osaavia ja vastaavasti taas alueita, joissa emme. Jokainen työnantaja hakee henkilöä johonkin tehtävään, joka pitäisi pystyä suorittamaan hyvin.

Ratkaisu: Fokus, fokus ja fokus! Vaikka olisit yltiöpäisen monipuolinen moniosaaja, niin rakenna yhteenvetosi selkeästi johonkin yleisesti hyväksyttyyn ja uskottavaan profiilin sopivaksi. Totta kai kannattaa tuoda esille samaan osaamisperheeseen kuuluvat taidot ja kokemus. Esimerkiksi jos olet kokenut HRD-ammattilainen, niin osaamiseesi voi kuulua palkitsemista, johtamisjärjestelmiä, vuorovaikutuksen kehittämistä, koulutuksen rakentamista, uudelleen sijoittamista, seuraaja suunnittelua, osaamismatriisien kehittämistä, urapolkujen rakentamista jne.

Experience: Se mikä on sinulle selvää ei ole välttämättä lukijalle selvää. Eli se, että olet ollut vuodet 2007 – 2011 projektipäällikkönä Yritys Oy:ssä, ei vielä kerro paljon. Yleensä kannattaa selvittää, minkä kokoisessa yhtiössä tai yksikössä olet kokemuksesi saanut. Esim. projektipäällikkö, Nokia Oyj ei vielä kovin paljon avaa osaamistasi. Tämän lisäksi kannattaa tuoda esille mistä projektissa oli kysymys ja vastoin monien luuloa kolmikirjaimiset lyhenteet eivät kuulu ihmiskunnan yleissivistykseen. Vaikka lopullinen linjaesimies ne ymmärtäisikin, niin rekrytoinneissa on usein mukana myös muita henkilöitä, joille nämä lyhenteet ovat myrkkyä.

Ratkaisu: Kirjoita yleissuomea niin, että kuka tahansa sivistynyt ihminen ymmärtää, mistä on kysymys. Missä yrityksessä, missä ja minkä kokoisessa yksikössä, mikä oli sinun roolisi tehtävänimikkeen lisäksi, mitä saitte aikaiseksi ja mikä oli sinun osuutesi aikaansaannoksissa. Vaikka olisit maailman osaavin nörttiguru, niin papereitasi käsittelee esim. henkilöstöihmiset.

Experience 2: Markkinoinnissa luodaan mielikuvia: on tunturipurojen raikkautta ja maailma tarvitsee esikuvia jne. Korkeapalkkaiset ammattilaiset hipsteri-vaatteissaan saavat näistä mielikuvista palkkaa. Työnhaku ja urakehitys ovat kuitenkin vähän eri asioita. Koska ihminen itse on moninainen ja erityisesti, koska variaatiot eri ihmisten välillä ovat loputtomat, niin konkretia nousee arvoon arvaamattomaan. Toki työnhaussa tuodaan esille omasta itsestä monenlaista hyvää, mutta katteettomia mielikuvia ei kannata käyttää. Eli kun eräs henkilö ilmoitti, että hänellä on koko Aasian kattava verkosto osaamisalueella X, niin pikkuisen pisti epäilemään.

Ratkaisu: Konkretia, konkretia ja konkretia! Eli EI olen ollut mukana lukuisissa projekteissa VAAN olen ollut vetämässä 9 projektia. Samoin EI yrityksen tulos parantui merkittävästi VAAN liiketulos nousi yli 8 prosenttiyksikköä. Myöskään EI olen hyvin kansainvälinen VAAN olen asunut 3 vuotta Ranskassa, 2,5 vuotta Hollannissa ja puhun molempia kieliä sujuvasti. Eli konkretiaa saa hyvin aikaan luvuilla ja täsmällisillä kuvauksilla. Jos pääsisit töihin yritykseen, jonka toiminta perustuu pelkkien mielikuvien uskomiseen, niin sitä työsopimusta ei kannattaisi allekirjoittaa!

Experience: Todisteet ja referenssit. Vaikka Suomessa on perinteisesti luottavainen kulttuuri, niin silti monille asioille vaaditaan todisteita tai referenssejä. Esim. kun verrattaan kahta väitettä a) osaan myös kirjanpitoa hyvin tai b) olen valmistunut 1998 Turun Kauppakorkeakoulusta pääaineena laskentatoimi, niin väite b) tuottaa suuremman uskottavuuden. Lisäksi meillä on (turhankin) suuri luottamus erilaisiin muodollisiin koulutuksiin ja sertifiointeihin. Itsekin olen – ei mikä tahansa juristi – vaan varatuomari eli ruotsiksi vicehäradshövding, siis jotain uskomattoman hienoa.

Ratkaisu: Perustele väitteitäsi aina kun voit todisteilla ja/tai referensseillä. Viralliset tittelit, julkiset tunnustukset, lehtiartikkelit jne. kannattaa tuoda esille, jos ne tukevat esittämääsi profiilia. Meillä Suomessa on usko ns. viralliseen tahoon, joten sitä ei kannata väheksyä. Samoin referenssien esittäjä kannattaa valita huolella. Yleensä mitä ”parempi” tai tunnetumpi referenssin antaja, sitä parempi.

Terveisin Kari

Lataa tästä ilmainen pikaopas Linkedinin käyttöön työnhaussa ja urakehityksessä

Similar Articles

Pakko olla Linkedinissä! Linkedin: Työnhaku ja urakehitys, osa 1 700 000 suomalaista on Linkedinissä, mutta onko siitä hyötyä?   Tein lyhyen ja täysin epätieteellisen tutkimuksen Linkedinin käytöstä työnhaussa ja urakehityksessä.
Miksi puhelin ei soi? Työnhaku, urakehitys ja headhunting, osa 2   Lähetit CV:si headhunterille jo 2 kuukautta sitten, mutta sen jälkeen ei pihahdustakaan, paitsi heti saatu automaattivastaus: ”Kiitos, olemme vastaanottaneet CV:si…”
Nuori aloittelija vs. kok... Linkedin: työnhaku ja urakehitys, osa 2 Mitä eroa on aloittelijan ja kokeneen osaajan Linkedin profiililla? Nuori, työuraa aloittava henkilö myy potentiaalia, positiivista persoonaa ja innokasta halua oppia
Totuus ja Linkedin profii... Linkedin: työnhaku ja urakehitys osa 3   Totuus, koko totuus ja eikä mitään muuta kuin totuus, kuuluu amerikkalaisten tv-oikeussarjojen valanvannonta. Pitääkö samalla perusteella tehdä Linkedin profiili?  
Headhunter ei ole ystäv... Työnhaku, urakehitys ja headhunting, osa 1 Headhunter ei ole hankkimassa sinulle töitä, vaan etsimässä yritykselle yms. tärkeään tehtävään mahdollisimman hyvän ehdokkaan. Totta kai headhunterit tarvitsevat hyviä kandidaatteja.
Mutta mitä sanoi headhun... Työnhaku, urakehitys ja headhunting, osa 3   Mutta mitä sanoi headhunter? Tapasin tutun headhunterin, joka on myös aika suuren headhunting firman toimitusjohtaja. Tapaaminen liittyi ihan muuhun asiaan,